Urheilijalle kilpailuihin valmistautuminen on omanlaisensa prosessi. Ensinnäkin, harjoitusohjelmaan on jo rakennettu jonkinlainen vaiheistus lähes täydellä varmuudella. Riippuen lajista, kyse voi olla vaikkapa peruskuntokaudesta, sitä seuraavista voimakausista, sekä lopuksi herkistelystä. Mitä todennäköisimmin asia on varsin tuttu myös sinulle.

Mitä lähemmäs tullaan kilpailupäivää, sitä tarkemmaksi valmistautuminen menee. Viimeisinä päivinä usein urheilija on todella tarkka kaikesta mahdollisesta rasituksesta, kuten kävelemisestä, auringossa oleilusta, syödyistä ruoista, unen määrästä jne.

Suorituskykyä suunnittelemassa

Lopuksi, urheilija ”latautuu kilpailuun”. Usein sillä tarkoitetaan henkistä valmistautumista. Miten se sitten suoritetaan? Miten henkisesti valmistaudutaan kilpailuun?  Toisille se saattaa tarkoittaa kilpailun tarkoituksellista miettimistä, toisille kilpailun työntämistä taka-alalle.

On sinänsä erikoista, että nykyaikana, kun valmistautuminen suoritetaan tieteellisen tarkasti ja hiilihydraattigrammojen tarkkuudella, niin tälle latautumiselle – tai henkiselle valmistautumiselle – ei ole tarjolla menetelmiä. Urheilija jää siinä asiassa yksin.

Ajattelu, jossa ”jokainen urheilija hoitaa asian parhaalla katsomallaan tavalla”, ei mielestäni ole se toimivin. Luulenpa, että tällaisen ajatuksen takana on pikemminkin epätietoisuus siitä, miten asiaa voi oikeasti ylipäänsä harjoitella.

Onneksi henkinen vahvuuskin on taito, ei synnynnäinen ominaisuus, jota ei voisi muuttaa. Kun tiedät miten mitkä asiat siihen vaikuttavat, niiden harjoittelukin on helppoa. Eikä sitä kannata jättää pelkästään kisaa edeltävälle illalle.

Mikä on parempi tapa valmistautua?

Otetaan aluksi pieni pätkä teoriaa.

Käyttäytymistä ja toimintaa tutkivissa malleissa käytetään usein kaaviota, jossa a) toiminta, b) tunteet ja c) ajatukset vaikuttavat toinen toisiinsa. Voit katsoa esimerkkejä täältä.

Malli on helppo ymmärtää: Mitä ajattelet, se vaikuttaa tunteisiisi. Se, millainen fiilis sinulla on, vaikuttaa taas toimintaasi. Miten toimit, vaikuttaa taas ajatteluusi. Ja sama toisinpäin.

Tehdään tähän pieni sovittaminen, niin se käy kilpaurheiluunkin mainiosti:

  • Toiminta on tässä tilanteessa sinun kilpasuorituksesi, eli se mitä kilpailussa mitataan. Eli miten pelaat, lyöt, miten heität, miten juokset, miten suoritat. Tämän toiminnan laatuun haluamme vaikuttaa mahdollisimman paljon ja voimakkaasti.
  • Mallin mukaan toimintaan (eli kilpasuoritukseesi) vaikuttavat siis kaksi asiaa: ajatukset ja tunteet. Keskitytään siis niihin.

Tehdään testi, onko tunteella oikeasti suoritukseen väliä.

Mieti ensin vaikkapa vapautta, sitä mahtavaa oloa, kun voit tehdä mitä vain. Miltä tuntuu olla täysin vapaa kilpasuorituksen aikana. Tästä vapauden fiiliksestä käsin millaisen suorituksen tekisit?

Seuraavaksi mieti epäröintiä, epävarmuutta. Tällä kertaa tee mielessäni suoritus täynnä epävarmuutta.

Todennäköisesti huomaat eron näiden kahden välillä.

Jotkut ovat erehtyneet ajattelemaan, että on hyväksi miettiä etukäteen niitä huonoja fiiliksiä – vai mitä sanot, jos etukäteen jännittää vaikka epäonnistumista… ;)   Mieli menee helposti sinne, minne se on mennyt ennenkin. Niin hyvässä kuin pahassakin.

No, kaikki varmasti tietävät, että huonojen ajatusten miettiminen kisassa ei tuota tulosta, mutta ei vain tiedä miten niistä pääsisi eroon. Ja miten saisi sen hyvän fiiliksen siihen päälle. Nämä asiat voit oppia. Asia ei ole vaikea, kunhan tiedät miten sinun tulee toimia ja ajatella.

Tästä pääsemme ensimmäiseen teesiin.

Teesi 1: Huippu-urheilijan menestys kilpailussa on kiinni hänen kyvystään hallita tunteitaan.

Kun tunteet on oikeanlaiset, suorituksen laatu paranee. Käytännössä tämä tarkoittaa, että urheilija pystyy tekemään sellaisen suorituksen, jossa hän käyttää kaikkia hankkimiaan ominaisuuksia hyväkseen; ei alisuorita, vaan tekee kovan tuloksen kuntoonsa nähden.

Tärkein kysymys nyt onkin tämä: miten saavutat nämä asiat? Miten hallitset tunteesi? Miten kannattaa ajatella, jotta saat itsestäsi parhaan irti?

Kyseessä on taito, jonka kilpailuissa menestyvät urheilijat osaavat. Onneksi sitä voi myös harjoitella, eikä jättää kategoriaan ”kokemus opettaa” – koska se olisi sinun harjoitustuntiesi tuhlausta.

****

Esimerkiksi tämänlaisia urheilijalle haitallisten tunteiden poistamisia ja oikeanlaisten tunteiden rakentamista pääset opettelemaan kurssillani.

Pidän ”Huippusuoritus kilpailussa” -oppaaseen perustuvan koulutuspäivän kaikille kilpaurheilijoille, valmentajille ja suorituskyvystä kiinnostuneille 20.5.2017 Helsingissä. Tule mukaan! Voit osallistua tähän kilpailutaidon tehopäivälle tästä linkistä.

Päivän aikana sinulla on mahdollisuus tutkia omaa tilannettasi, päivittää ajatuksesi ja luoda itsellesi sellaiset harjoitteet, jotka oikeasti työntävät sinua automaattisesti kohti huippusuoritusta kilpailussa. 

Lisätietoa täältä: Huippusuoritus kilpailussa – kilpailutaidon tehokurssi